Pilvi tunnetusti sopii hyvin palveluille,
- jotka ovat maailmanlaajuisia (tai Euroopan/USAn markkinoille tähtääviä),
- joiden käyttöaste vaihtelee, tai
- jotka tarvitsevat skaalautuvuutta.
Mutta entä pienehkö, yhdellä koneella hyvin pyörivä Suomen markkinoille suunnattu palvelu? Onko sellaiseen mitään järkeä käyttää pilvi-infraa?
Latenssi on tietysti yksi kysymys, kun toistaiseksi pilvikoneita ei saa Suomesta eikä edes Ruotsista.Pingi Amazonin Irlannin konesaleihin on noin 80 millisekunttia. Jos vajaan sadan millisekunnin latenssi ei ole ongelma, seuraava kysymys on hinta. Tieken Vinkkejä&Viiniä-illassa useampikin ihminen esitti, että Amazonin käyttäminen tulee kalliimmaksi, kuin kotimaiset virtuaalipalvelintarjoajat. Väitän, että näin ei ole.
Otetaan lähtökohdaksi pienehkö webipalvelu. 10 000 sivulatausta päivässä, keskimäärin 100kB kappaleelta. Pyyntöjä tulee tiheimmillään muutama sekunnissa, eli normaali 1-coremylly riittää hyvin. Muistia tarvitaan gigatavu, ja kovalevyä 40 gigaa.
Oletetaan, että toimiston nurkassa makaava vanha romu ei nyt ole vaihtoehto, vaan palvelu pitää saada ammattimaisesti hostatuksi joko suomalaisille virtuaalipalvelintarjoajille tai Amazonin pilveen.
Suomalaisina tarjoajina toimivat tässä Nebula, Sigmatic ja Louhi. Tarjoajat on valittu sillä perusteella, että heillä oli hinnastot netissä. Muistin määrä oli yllättäen tässä kynnys: Nebulalla ja Louhella giga oli suurin tarjolla oleva koko, Sigmaticilta olisi saanut kaksikin.
Nebulalla palvelimen sai kustomoida itse. Valinnat olivat Linux, 1GB muistia, 40GB levyä ilman varmuuskopiointia. Hinta 109€/kk. Sigmaticilla ominaisuudet on kasattuna paketeiksi, ja vaatimuksia vastaava Standard V3 maksaa 90€/kk. Louhen Pro-paketti taas on 99€/kk. Yleisesti voi siis sanoa, että sopivan palvelimen saa noin satasella kuussa. Ja vähän ihmetyttää että kuka ja mihin käyttöön oikeastaan ostaa niitä virtuaalikoneita 256 megan muistilla.
Amazonin Elastic Cloud 2-virtuaalikoneiden tarjonnassa pienin muistin määrä on 1,7 gigatavua. Sen tarjoavalle small instanssille tulee Irlannista ostettuna hintaa $0,095 tunnilta, eli noin 47 euroa 50 senttiä kuussa.
EC2-instanssien kovalevyt eivät ole persistenttejä, eli niille ei pidä tallentaa tietokantaa. Ostetaan siis erikseen Elastic Block Device-levyä. EBS:n laskutusperuste on toteutunut käyttö. Kun aiemmin tarvitsimme 40GB, tästä osa meni käyttöjärjestelmälle, ohjelmakoodille, jne ja osa taas on varalla reservissä. Oletetaan tietokannan ja muun dynaamisen datan vievän 30GB. Luultavasti yläkanttiin, mutta sillä ei ole juuri väliä, koska hinta on $0,11 alkavalta gigatavulta kuussa, ja lisäksi $0,11 miljoonaa I/O-requestia kohden. Sivulatauksia tulee kuussa 300 000 joten I/O-requesteja voisi olla 3 miljoonaa. Kokonaishinnaksi tulee siten 2 euroa 50 senttiä kuussa.
Lisäksi pitää maksaa liikenteestä. Palvelusta ladataan sivuja yhteensä 30 gigatavua kuussa. Sisään päin liikennettä tulee tuosta sadasosa. Ulospäin liikenne maksaa $0,17 gigatavulta ja sisäänpäin se on tällä hetkellä ilmaista. Yhteensä siis 3 euroa 50 senttiä kuussa. Kesän jälkeen sisäänpäin tuleva liikenne alkaa taas maksaa $0,10 gigalta, eli kuukausikustannus nousee seitsemällä eurosentillä.
Amazonin hinnaksi tulee siis: virtuaalikone 47,50€ persistentti kovalevy 2,50€ liikenne 3,50€, yhteensä 53 euroa 50 senttiä kuussa.
Amazonin hinta on siis noin puolet kotimaisten tarjoajien hinnasta. Kotimainen pieni palvelukin voi siis hyvinkin kannattaa siirtää pilveen, jovähän suurempi latenssi ei ole ongelma. Lienee myös vain ajan kysymys ennen kuin joku alkaa tarjota pilvi-infrastruktuuria Pohjoismaissa, esimerkiksi Google Haminasta käsin.
Tässäkin laskelmassa tuli hyvin esiin, kuinka pilven hinnoittelu ei ole yksinkertaista. Hintojen ymmärtäminen aiheuttaa tietenkin ylimääräistä vaivaa, mutta toisaalta se mahdollistaa optimoinnin: asiakas maksaa vain liikenteestä, kovalevystä ym jotka tarvitsee. Tämän esimerkin kokoluokassa senteillä ei kauheasti kannata nyplätä, mutta kun puhutaan sata kertaa suuremmista palveluista, hyvällä arkkitehtuurilla saatavat säästöt ovat jo merkittäviä.
Tagit: amazon, aws, ec2, laskelma, pilvi
Itse olen ollut tyytyväinen Gandin virtuaalipalvelimeen, hinta 12€/kk (+alv). Pienet on tehot mutta pienet ovat myös tarpeet.. (tämä siis yksityiseen, ei yrityksen käyttöön.)
Kysyt että kuka ostaa 256 megan muistin virtuaalipalvelimia, vastaus: Ainakin minä, ja yksityiskäyttöön. Sigmaticilta 30 e/kk palvelin, jossa ajan screenissä irssiä ja tf:ää, pyöritän tuota henkilökohtaista webbipalvelinta (apachella) ja ohjaan domain mailit käyttäjien gmailiin/hotariin. Lisäksi tietysti koodailen pythonilla ja käytän muutenkin perus shellipalvelimena ja protoiluun. 256 megaa riittää hyvin, jos ainoa tietokanta mitä tarvitset on SQLite ja osaat tehdä webbikikkareet muullakin kuin javalla:
total used free shared buffers cached Mem: 256 249 6 0 13 98 -/+ buffers/cache: 137 118 Swap: 255 17 238256 megan VPS:llä kyllä vielä pyörittelee perus-LAMPit, jopa pientä verkkokauppaa. Mutta tosiaan heti, jos jotain Java-juttuja haluaa, joutuu jututtamaan ylläpitäjiä. VPS-palvelimissa tuo muistinkäsittely tykkää Javasta, koska JRE haluaa tehdä hillitöntä overcommittia. Swapilla voi jotain yrittää pelastaa, mutta kyllä itse tulin joskus ihan samoihin johtopäätöksiin – pilveen vaan jos Javalla ajaa.
Piti toki olla: “VPS-palvelimissa tuo muistinkäsittely EI tykkää Javasta, …”
Kiitos täsmennyksestä kaikille kommentoineille.
Yksityiskäyttöön 256 megaa tosiaan usein on aivan riittävä muisti. Ajattelin asiaa tuossa postauksessa vain kaupallisten (tai vastaavien) webipalveluiden tarjoamisen näkökulmasta, mutta en tullut tätä näkökulmaa kirjoittaneeksi auki.
Ja kyllähän tuohon kokoon tietysti ihan oikean palvelun pystyy tekemään. Se vaan vaatii vähän enemmän osaamista ja oikeat työkalut.
Realismia lienee kuitenkin, että tyypillinen kaupallisesti tarjottu pienehkö webipalvelu, oli se sitten Javaa tai PHP:tä (ja luultavasti se on jompaa kumpaa), tarvitsee sen gigan muistia.
Terve Otso,
laskelmasi on hyvin kuvaava ja kertoo yksiselitteisesti miten esimerkin Amazonista saa teknisesti saman kapasiteetin käyttöönsä, eikä suomalaisille pienille palveluntarjoajille jää hintakilpailussa kuin luu käteen.
Tietysti huomenna aggressiivinen kotimainen yritys räppää ilotulitteet ilmaan ja neonsäihkettä nettiin alehinnoittelullaan. Sitä odotellessa.
Pelkän gigan ja euron kilpajuoksussa suomalaiset yritykset häviävät todennäköisesti aina, alalla kuin alalla.
Kannattavampaa on tietysti rakentaa tekniikan päälle sen edellyttämä palvelu ja häivyttää raudan olemassaolo samassa vanhan viisauden hengessä, kuin että ei kukaan osta rautakaupasta poraa vaan reikiä seinäänsä.
Joissain tapauksissa globaali tai kotimainen pilvi-infra törmää viranomaissäädösten seinään, joissain tapauksissa taas palvelun omistaja
Luin kesälomalla Paavolaisen mainion Skaalautuvuuden ABC sarjan. Olisi mielenkiintoista kuulla miten lopullinen hintalappu raudan osalta muodostuu ja oletteko kohdanneet muita haasteita, kun siirretään laajempia ympäristöjä pilvi-infraan.
-Lari L.
tuotepäällikkö, Louhi
Terve terve Lari,
pitkälti samaa mieltä tässä täytyy kyllä olla, mitä tulee bisneksen suuntaamiseen. Pilvi voi korvata raudan, mutta ei asiakas lopulta halua niistä kumpaakaan, vaan palvelun (jonka voi sitten toteuttaa kummalla vaan tarpeen mukaan).
Santeri tuli tässä alkuviikosta takaisin lomilta, eli eiköhän ABC jatku kohta taas. ikävästi vaan asiakkaat haluavat viedä santerin aikaa johonkin lakstuetrtavaan työhön blogauksen sijaan.
Täytyy myös miettiä, jos heittäisi blogiin joskus hinta-haarukointeja vähän isommillekin palveluille… En kyllä lupaa mitään aikataulua.
Tsau,
tuossa olisi hauska verrata skenaarioita ja visualisoida kuinka pitkälle pötkitään, jos käytössä on sama kasa euroja ja testipenkissä joku muisti-intensiivinen korkean käyttäjämäärän klusteri.
Oletusarvona EC2 pöhisee päivissä pidemmälle, mutta mitä hyötyjä ja haittoja kolmannen tahon pilveen hostien viemisessä on verrattuna vaikkapa omaan yksityiseen pilveen.
Ja kyllä, se laskutettava työ, se se vasta inhottavaa onkin.