Pilviennusteita vuodelle 2012

Nyt on taas se aika vuodesta, kun ainakin sen isomman rapakon tuolla puolen on tapana kirjoittaa ennustuksia tulevalle vuodelle. Erityisesti pilviaiheiset veikkaukset tuntuvat olevan varsin suosittuja tänä vuonna (ks. täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä). Itse en aio jaella omia ennustuksiani – sen sijaan kommentoin muiden heppoisia veikkauksia. Onhan paljon helpompi olla kriitikko kuin tuottaa todellista sisältöä!

Ennustukset linkittämissäni kirjoituksissa laidasta laitaan. Kuitenkin on mielenkiintoista huomata, että kaiken vaihtelun keskeltä löytyy muutamia yhtenäisiä teemoja. Alla käsittelen kolmea vuoden 2012 ennustuksissa havaitsemaani teemaa:

PaaS menestyy/epäonnistuu/etsii edelleen itseään

(Yliviivaa tarpeettomat.)

Monet veikkaavat joko pilvisovellusalustojen eli PaaS:n menestyksen (Krishnan Subramanian, William Toll) tai epäonnistumisen puolesta (Brian Gracely, “PaaS becomes the overhyped buzzword“). Ristiriitaiset veikkaukset kielivät varmaankin pettymyksesta PaaS-markkinoiden tämänvuotisesta soutamisesta ja huopaamisesta. VMForcea luvattiin, mutta ei toimitettu. GAE:n muutos hinnoittelumallissa suhteen oli monille ikävä yllätys ja oli ainakin hinnoittelupuolella askel IaaS:n suuntaan. Yrityksille dominantin teknologian puute merkitsi suurta toimittajariskiä.

PaaS:n suhteen on valtavia odotuksia. Skaalautuva ja helppokäyttöinen alusta on monen pilvisoftankehittäjän märkä uni. Onko sellainen mahdollinen? Ehdottomasti. Onko sellainen helppo tehdä? Tuskin. Tuleeko sellainen 2012? Itse en löisi rahasta vetoa puoleen enkä vastaan. Eikä PaaS:n määritelmä edes ole selvä (se on jotain mikä on palvelujen ja infran välissä), mikä tietysti johtaa siihen että vuoden 2012 lopussa ennustajat voivat perustella olleensa oikeassa – veikkauksesta riippumatta.

Perinteisten työasema- tai palvelinsovellusten maailmasta pilveen siirtyvä kehittäjä toivoo selkeää ohjelmistoalustaa jonka varaan sovelluksen voi rakentaa. Kuitenkin aiempia järjestelmiä määrittelevät niille ominaiset rajoitukset – joita samoja pilvellä ei ole. Pilvialustoilla on sitten omat rajoituksensa. Pilvisovelluksilta odotettu skaalautuvuus ja dynaamisuus vaativat uusia ohjelmointi- ja arkkitehtuurimalleja – eli asioita joiden oppimiseen menee oma aikansa, jolloin ohjelmoijan lyhyen tähtäimen tuottavuus väistämättä laskee.

Vaikka joku keksisi – tai olisi jo keksinyt – PaaS:n viisasten kiven, ei ole selvää voivatko kehittäjämassat ymmärtää ja sisäistää sellaista vielä täysin vuonna 2012. Client-server mallinkin omaksuminen ja tehokas hyödyntäminen aikanaan vei oman aikansa.

IaaS:n lopullinen läpimurto tarkoittaa vaikeita aikoja (joillekin)

“Läpimurto” ja “vaikeat ajat” ovat oikeasti kaksi eri ennustusta.

Toisaalta IaaS:n oletetaan pääsevän “mainstreamiin” eli tilanteeseen, jossa pilvipalvelimien hankinta yritys-IT:n perustyöhön ei ole enää tabu vaan muuttuu yhdeksi hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi muiden palveluhostausmallien rinnalle (Randy Bias, “The market finally ‘gets it’“, “IaaS wars“). Tältä kantilta katsoen omat sähköpostinsa hostaavaa yritystä pidetään arkaaisena (“On-premises email become archaic“).

IaaS-mallin nopeus ja kustannusten läpinäkyvyys tulee aiheuttamaan paineita IT-organisaatiolle (“You will finally have to budget for public cloud spend“). IT-palvelujen ostajat haluavat samoja asioita myös sisäisiltä IT-palvelujen hankinnoilta (ks. Christian Reillyn veikkaukset, Randy Bias “Enterprise IT fails on …“, Dana Gardner “App stores set up shop in enterprises“). Tietoturvan puutteet tai pilvipalvelujen epäluotettavuus eivät toimi enää samanlaisena jarruina niiden käytölle (Ellen Rubin, “Cloud security stops being a blocker“).

Tämänvuotiset käyttöhäiriöt ovat osoittaneet muutaman selkeän seikan: 1) katkot eivät olleet totaalinen katastrofi, mikä IT-ongelmien luokassa on “aika hyvä” tulos ja 2) katkojen absoluuttinen lukumääräinen vähäisyys ei ole ollenkaan huono asia, ainakaan verrattuna perinteisen mallin odotetuille ja odottamattomille käyttökatkoille. Itselleni AWS:n tai Googlen pätkäisyt eivät ole tuntuneet juuri ollenkaan, ainakaan kun vertaan toimimattomaan puhelinverkkoon tai päiväkausien pätkäisyissä nettiyhteyksissä.

IT-palvelujen käyttäjien suunnasta tulee siis paineita IT-organisaation muuttumisesta selvärajaisemmaksi palveluorganisaatioksi. Tavallaan kyseessä on vain yksi lenkki pitkässä tuki- ja palvelinulkoistuksen ketjussa. Pilvipalvelut luovat kuitenkin IT-palvelujen tilaajien ja käyttäjien puolella uudenlaista odotusarvoa palvelun SLA:sta ja laadusta.

Esimerkiksi palvelimien halihostaus (cuddly bear hosting), jossa jokainen palvelin on yksilö ja tärkeä, ei ole in ja pop. Hostaajilta kysytään konekapasiteettia räkki- ja (yksityis)pilven malleilla, joissa koneet ovat bulkkitavaraa. Bulkkikonetta ei halita, vaan hallitaan. Kustannustehokkaasti. Halihostaukseen keskittyvät saattavat törmätä tulevana vuonna “peak oilin” tapaiseen “peak revenue” ilmiöön (Michael Sheehan, “Data centers show slower growth“). Ne jotka pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisin hinnoin (ts. ei-niin-paljon-kalliimmin-kuin-AWS/Azure/Rackspace) “managed private cloud” ratkaisuja ovat paremmassa asemassa.

Yksityiset ja hybridipilvet nousevat

Julkinen pilvi jatkaa vahvaa kasvuaan (Randy Bias, “AWS continues to rise in prominence“), mutta sen rinnalle monet yritykset ottavat yksityiset pilviratkaisut käyttöön (Mark Hinkle, “More private cloud” ja Michael Sheehan, “Private clouds rise in the ranks”). Osalle tämä tarkoittaa vapaan teknologian käyttöä (Ellen Rubnin, “Private clouds will encompass more than just VMware”), osa jatkaa nykyisen virtualisointihovihankkijansa yksityispilviratkaisujen helmoissa.

Monet veikkaavat hybridipilvien nousua (Ken Hess)- tämä tietysti tarkoittaa myös yksityispilven nousua, sillä sitähän hybridi tarkoittaa – yksityisen ja julkisen yhdistelmää. Jo Maitland ennustaa hauskasti sekä ongelmia yksityiselle pilvelle, että hybridipilven kasvua. Mutta miten hybridipilvi voi onnistua, jos yksityispilvi tuottaa päänsärkyä?

Pilviteknologiassa on muitakin hyötyjä kuin skaalautuvuus – kustannuspohjainen laskutus (vaikka yrityksen sisäisellä mikkihiirirahalla) sekä provisioinnin nopeus ovat saavutettavissa myös sisäisessä pilvessä. Oma räkki tai kaksi täynnä koneita ei toki tarjoa samaa skaalautuvuutta kuin julkinen pilvi, mutta ei kaikissa käyttökuormissa sitä tarvitakaan. Siinä missä viime vuonna monet yritykset testasivat yksityisen pilven ratkaisuja, itse uskon tänä vuonna monien siirtyvän pilotointiin ja tuotantokäyttöön. Tosin ensimmäinen käyttökohde ei välttämättä löydy tuotantojärjestelmistä, vaan ennemmin sisäisestä käytöstä kuten tuotekehityksestä ja testauksesta.

Mitä ei ole sanottu ääneen

Itse yllätyin siitä, että kukaan ei puhunut yritysten pilvipalveluiden käytöstä itsessään. Olemmeko henkisesti tilanteessa, jossa pilviteknologian käyttö ei ole enää poikkeus?

Itsekin voisin siis ennustaa jotain: Vuonna 2012 yli 50% yrityksistä käyttää pilvipalveluita (muodossa tai toisessa). Vuonna 2012 ne, jotka nojaavat pelkästään perinteiseen IT-arkkitehtuuriin muuttuvat vähemmistöksi.

(Lienee kyllä aika vaikea epäonnistua tässä ennustuksessa.)