Softan teko on yleensä ryhmätyötä. Lähes kaikki työn puolesta koodaus tehdään ryhmissä, yleensä 3-10 hengellä, mutta joskus kaksistaan ja toisinaan tolkuttoman suurella porukalla. Harrastekoodauksestakin suuri osa kanavoituu vapaan koodin projekteihin, jotka ovat myös ryhmätyötä, vaikkakin usein kovin erilaista.
Ei siis ole sattumaa, että myös ohjelmistotuotannon prosessimallit on suunniteltu ryhmätyöhön. Itse asiassa [...]
Viime viikon tiistaina 22.6. vietimme Codenton + CCP:iden ensimmäistä virkistyspäivää. Kaikenlaista häppeninkiä on tullut järjestettyä ennenkin, mutta ei vielä yhtäkään virkistyspäivän nimellä.
Alkuun keskustelimme vähän menneistä ja tulevista projekteista toimistolla. Siinä ei vielä kukaan virkistynyt ihan kauheasti.
Varsinainen virkistymisohjelma olikin sitten kiipeilyä Salmisaaren uudessa kiipeilyarenassa (siellä hiilikasan paikalla). Emme testanneet 30 metrin seinää, jossa pitäisi jo osatakin [...]
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus järjesti eBusiness Forum -seminaarin Tallinnassa 26.-27.5. Seminaarin pääpaino oli yritysten välisessä sanomavaihdossa, ja sitä on järjestetty jo parikymmentä vuotta. Ihan rehellisesti sanoen, EDIFACT, INTMOD ja INVOIC91.1 eivät varsinaisesti ole osaamiseni kovaa ydintä, joten en sano niistä enempää. Tänä vuonna ohjelmaa oli kuitenkin laajennettu myös yleisempii ohjelmistokehitsyaiheisiin, etenkin pilvipalveluihin ja ketterään kehitykseen.
Allekirjoittanut oli paikalla [...]
Epäfunktionaaliset vaatimukset, systeemiset vaatimukset, laatuvaatimukset. Kaikki kömpelöiden englanninkielisten termien kömpelöitä suomennoksia. Aihe on kuitenkin tärkeä, vaikka hyvät sanat puhua siitä puuttuvat.
Suurissa projekteissa epäfunktionaalisia vaatimuksia voi käsitellä vaikka miten, koska aikaa ja rahaa on niihin varattu. Kevyissä vaatimusmäärittelyissä ne sen sijaan usein unohdetaan kokonaan, tai korkeintaan käsitellään ilmeisimmät asiat ja unohdetaan loput. Jos tarkoitus on määritellä [...]
Me Codentossa olemme kaikki* ohjelmistoarkkitehtejä, eli piirrämme kaavioita, joissa on monen värisiä laatikoita. Tämä erottaa meidät oikeista arkkitehdeistä, jotka tekevät julkisivuja, joissa on monen värisiä laatikoita.
Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ohjelmistotyö jota teemme. Ohjelmistoalan moniosaajina toimimme tarvittaessa myös seuraavissa ammateissa:
Ohjelmistoarkeologi. Tämä Codenton lisäksi myös Vernor Vingen tuotannosta tuttu ohjelmistoammattilainen tutkii historiallisia jäänteitä ajalta ennen (tänä [...]
Viime aikoihin asti ohjelmistokehitystä on tehty lähinnä vesiputousmallilla, jossa projekti ensin määritellään, sitten suunnitellaan, sitten toteutetaan, testataan ja luovutetaan asiakkaalle. Malli on raskas ja epäkäytännöllinen. Koska asiakas on mukana vain alussa ja lopussa, hänellä ei ole kontrollia projektiin, ja alun määrittelyssä tehtyjä virheitä ei voida enää korjata.
Kuulostaako tutulta? Kaikkihan haukkuvat nykyään vesiputousmallia, ja scrum on [...]
Kukapa ei haluaisi ohjelmistoprojektiinsa hyvää tiimiä. Mutta mistä sellaisen saa? Ja mikä erottaa hyvän tiimin keskinkertaisesta? katsotaanpa kahta selitystä, konventionaalista ja vähän yllättävämpää.
Selitys yksi: Hyvä tiimi koostuu hyvistä tyypeistä.
Kooderien tuottavuuserot ovat valtavia. Hyvä kooderi käyttää tehtävään viidesosan siitä ajasta joka keskiverrolta kuluu, ja lopputulos on silti monin tavoin parempi. Sama pätee moniin muihinkin ohjelmistotuotannon osiin: [...]
Pilvi tunnetusti sopii hyvin palveluille,
jotka ovat maailmanlaajuisia (tai Euroopan/USAn markkinoille tähtääviä),
joiden käyttöaste vaihtelee, tai
jotka tarvitsevat skaalautuvuutta.
Mutta entä pienehkö, yhdellä koneella hyvin pyörivä Suomen markkinoille suunnattu palvelu? Onko sellaiseen mitään järkeä käyttää pilvi-infraa?
Latenssi on tietysti yksi kysymys, kun toistaiseksi pilvikoneita ei saa Suomesta eikä edes Ruotsista.Pingi Amazonin Irlannin konesaleihin on noin 80 millisekunttia. Jos vajaan sadan [...]
Kun ohjelmistotaloon tilataan ohjelmistokonsultti, tällä voi olla kolme erilaista roolia: työntekijä, expertti tai yhteistyökumppani.
