Kuulostaako tutulle tilanteelle?

 

"Sprintin #428 jälkeen vihellettiin pilliin ja saimme homman vihdoin maaliin. Olimme kaikki uupuneita urakan jälkeen. Tavoitteenamme projektissa oli jakaa kuorma tasaisesti työjaksojen välillä, koska vanha totuus on, että tasaisella vauhdilla syntyy parasta jälkeä?

 

Tämä ei aivan meiltä onnistunut vaan tempoilua tuli projektin aikana, mikä kostautui laadun huononemisena ja projektiryhmän väsähtämisenä ja jopa projektin keskeyttämistä harkittiin useaan kertaan. Projektin tukiryhmän avulla matka kuitenkin joka kerta jatkui, ja koetimme aina oppia jotain edellisestä pyrähdyksestä."

 

Kuulostaako kovin tutulle?

 

Oikean vauhdin tunnistaminen

 

Tämä oli viides näin pitkä projektini, johon olen osallistunut ja lopputulos oli kohtalainen, vaikka paremminkin on mennyt. Kyseessä ei ollut kuitenkaan ohjelmistokehitysprojekti vaan 24 tunnin juoksu, jossa tavoitteena on edetä mahdollisimman pitkä matka vuorokauden aikana. Tällaiset kilpailut järjestetään tietyn mittaista rataa ympäri juosten, jotta matkan mittaaminen, kilpailijoiden turvallisuus ja huolto olisivat mahdollisimman helposti järjestettävissä. Tällä kertaa radan pituus oli 390,04 metriä ja yli sadan mailin matkaan tarvitaan 413 kierrosta. Sata mailia on monelle 24 tunnin juoksijalle se ensimmäinen merkittävä tavoite.

 

blogi_IMG_8689Softaprojektit vaativat joskus samankaltaista kestävyyttä. Isojen hankkeiden keskeisin onnistumisen elementti on kyky jakaa työ sopivan pieniin palasiin ja kyky seurata tilanteen kehittymistä avoimesti sekä tehdä tarvittavia muutoksia matkan aikana. Juoksussa tekemistä mitataan vauhdilla ja fysiologisella kuormituksella. Ohjelmistokehityksen ketterissä malleissa määrämuotoisen työjakson tulokset vastaavat vauhtia ja jaksojen retrospektiiveillä pyritään tavallaan tunnistamaan fysiologista kuormitusta sykemittauksen tavoin.

 

 

 

Sprintti, maraton vai ultramatka?

 

Joskus projekteista sanotaan, että tämä ei ole pikamatka vaan maraton. Softatuotteiden elinkaarista pyritään kuitenkin jo liiketaloudellisista lähtökohdista rakentamaan niin pitkiä, että tämä analogia ei enää toimi, vaan vertauskuvaa tulisi hakea ultramatkojen puolelta. Ultrajuoksussa onnistumiseen liittyy edellä mainittujen tasaisen vauhdin ja aerobisen kuorman lisäksi muita elementtejä, jotka eivät maratonilla ja sitä lyhyemmillä matkoilla tule juurikaan esiin. Energian imeytyminen on yksi keskeinen osatekijä. Useimmat pystyvät etenemään nopeilla sokeripohjaisilla energianlähteillä ensimmäiset 10 tuntia, mutta tämän jälkeen elimistö alkaa nikotella vastaan. Kokeneemmat ultrajuoksijat varautuvat tähän tilanteeseen jo syömällä alussa hieman eri strategialla: pitkällä matkalla tankataan energiageelien sijasta vaikkapa leipää tai perunaa.

 

Tätä voisi verrata esimerkiksi ohjelmistojen arkkitehtuurivalintoihin, vain kokemus auttaa tunnistamaan ovatko valinnat riittävän pitkäjänteisiä vai onko kyseessä pikavoitto yhtä tai kahta projektia varten.

 

Todella pitkien matkojen haasteet

 

Usean vuorokauden kestävillä matkoilla lisähaasteita tuovat mm. jokaiselle yksilöllinen unentarve ja siihen liittyvät lepojaksot sekä hiertymät ja niiden sietäminen. Mitä pidemmästä projektista on kyse, sitä enemmän rutiinien tulisi muistuttaa tavallisessa elämässä tapahtuvia asioita. Päivittäisestä juoksuetapista tulee pitkä työpäivä, jota rytmitetään tauoilla, ruokailulla, nukkumisella ja varustepäivityksillä. Lopulta kaikki on kuitenkin päästä kiinni, kykenetkö kilpailijana löytämään motivaation jatkaa hankalassakin tilanteessa?

blogi_IMG_8677 

Opit ultrajuoksusta softaprojekteihin

 

Optimaalisen tuloksen tekemiseen kestävyysmatkoilla kaikkein tärkein tekijä on kyetä löytämään omaa kuntotasoa vastaava vauhti. Epäonnistumisen näkyvänä syynä on usein jokin väärästä vauhdista koituva oire, ja kilpailijoilla menevät syyt ja seuraukset sekaisin, kun tuloskuntoa ihmetellään. Tiettömillä taipaleilla suoritettavia ultrakisoja maustavat lisäksi mahdolliset suunnistusvirheet, jotka pahimmillaan lisäävät matkaa kymmeniä kilometrejä.

 

Hyvä softaprojektikin on helppo pilata jo ennen alkamista epärealistisella tavoiteasetannalla, jolloin tiimi juoksee jalat hapoille jo parin ensimmäisen sprintin jälkeen, pahimmillaan väärään suuntaan. Vauhdinpidon lisäksi on tärkeää varmistaa suunta tasaisin väliajoin.

 

Millaisella matkalla oma softatiimisi on ja mikä olisi itselle sopiva vauhti? Codenton Sense- palvelumme auttaa varmasti jaksamaan pidempään.

 

--

Artikkelin kirjoittaja Codenton liiketoimintavastaava Toni Kaikkonen juoksi ensimmäisen maratoninsa vuonna 1998 ja viimeiset vuodet harrastus on keskittynyt pidemmille matkoille. Yhtä kauan hän on tehnyt uraa ohjelmistojen parissa aloitettuaan ohjelmoijana QPR Softwarella. QPR-uran päätyttyä tuotekehitysjohtajana 11 vuotta myöhemmin hän siirtyi Enderolle (Knowit) vastaamaan ohjelmistopalveluliiketoiminnasta, ja on sittemmin vieraillut mm. startup-maailmassa ja tehnyt vuosia konsultointia ohjelmistoalalla oman yrityksensä kautta.

 

IMG_6806gray copy

 

Toni Kaikkonen, konsultti, liiketoimintavastaava

 

 

Tilaa uutiskirje

Codento